Tuulen
kiireetön pyörteily
rantakoivujen
suhisevilla kutreilla,
auringon
lempeä hyväily kasvoillani,
käsittämätön
maailmojen pysähdys rantalaiturilla.
Minun
timantteina helmeilevän aallokkoni sineilevä väre…
Vielä
tuokion joudut kaipaamaan,
vielä
hetken joudut odottamaan.
Kunhan
sateet sulavat,
tulen
luoksesi.
©
Sylvi Huttu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti